Jazzyn blogi

Tampere-Turku, Turku-Tampere

2012-01-26T09:56:00.000-08:00

Matkan tarkoitukseksi kohdistui Turussa oleva kansainvälinen näyttely. Ira hommasi meille yöpaikan Junilta. Matkaan lähti myös Jazzy, jonka tarkoitus oli päästä pyörähtämään Junin kanssa PM-kilpailussa. Alunperin tarkoitus oli jättää koko näyttely väliin yöpaikka pulan takia, koska bussi matkaajaksi minusta ja koirasta ei kaksin ole tuntemattomalla aluella. Rotukehä tuomarista puhumattaakaan...

Torstai tuli pyhitettyä vaatteiden pakkaamiselle, pyykki rumban pyörittämiselle ja jopa vaatteiden käsin pesemiselle! Bussi aikataulut joutui syyniin, kun etsin sopivaa yhteyttä Nokia-Tre välille, lopulta sopiva löytyikin.

Bussilla lähdettiin 12.45 kohti Tamperetta. Matka suijui tavalliseen tapaan rauhallisesti ja muutamaan tuttuun tuli törmättyä. Aikaa olikin tuhlattavaksi oikein reippaasti, joten alkuperäisen suunnitelman mukaan tuli syötyä..mitäs muutakaan? Leijona-Jazzy sai osakseen reippaasti huomiota ja rapsuttajia, myös tuntemattomilta.

Juna matka joutuikin sukkelaan viimeviikkoisen Kajaani matkan jälkeen. Meille varatut paikat sattuivat olemaan peräkkäiset, eikä juttelusta selvitty niskakivuita, joten vaihdettiin paikkoja tyhjään penkki yhdistelmään.

Jazzy otti ilon irti kaikesta huomiosta ja pääsikin Iran syliin..ainakin puoliksi. Laiskuus iski päälle, eikä jalat nousseet itsekseen. Iran apua kaivattiin siis jälleen. Juna "väsymys" aiheutti nauru kohtauksia ja naaman vääntelemistä..ei siitä sen enempää.

Turun asema oli pienen pieni, mini kopio Tampereen asemasta. Vaikka olihan se toki luksusta Nokian "asemaan" verrattuna. Junin äiti tulikin poimimaan pienen seurueemme ja matka jatkui kohti "yöpaikkaa", eli Junin kotia.

Illalla olikin tekemistä. Syömistä, riehumista, koiran pesua&kuivaamista&trimmaamista. Lenkkeiltyä, tai pikemminkin kaatuiltua jäällä, missä asianomaiset riehuivat parhaansa mukaan, niin ihmiset, kuin koiratkin. Ennen pesua oli pienimuotoinen geesi-koulu, josta tuleva geesi-handleri selvisi erinomaisin tuloksin:)

Ilta jatkui myös rasavilliä walesinspringerspanielia seisomaan opettaessa. Samalla muilla raajoilla sai työntää ylimääräisiä kuonoja kauemmaksi. Kyllä oli wss-uroksella kokoa ja tassukarvoja!

Kotoisat hauskatkotivideot, tuli kuvattua koiran pesun muodossa. Juni pestattiin tähän tärkeään tehtävään, josta suoriuduttiin seiniä värjäävin tuloksin. Koiran kuivaus onnistui myös. Kahden muun (nimeltämainitsemattoman) pelatessa Junin kännykällä "Temple Run" -nimistä peliä. Tyylipiseitä tulikin jaettua reippaasti, sillä kyllä se koiran kuivaaminen makuuhuoneen pienimmässä kolkassakin onnistui. Jazzy oli jo moisesta turkin hiplaamisesta väsynyt ja nukkui kuivauksen edetessä. Koiran puunaus huipentui turkin siistimiseen ja viimeinen silaus tehtiin näyttely paikalla ennen kehää.

Aamuinen herätys ei aivan ollut sitä virkeintä. Torkuttua oli jonkin verran herätyskellon soidessa uudelleen ja uudelleen. Jazzy oli toki jo pitänyt konserttinsa miltei tuntia ennen herätystä pihalle päästäkseen.

Näyttelypaikalle päästiin auto kyydillä ja samaltahan se näyttelypaikka näytti viimevuonnakin. Juni valitsi rauhallisen paikan turistiksi tulleen Duffyn häkille ja Jazzyn siistiminen alkoi. Muutamia minuutteja ennen kehää tytöt viellä petrasivat liikettä ja seisotusta. Mukaan lähti myös oma geesi-numerolapunpidikkeeni turvaa antamaan;)

Ennen SM-osakilpailua oli Varsinais-Suomen piirimestaruus, johon oli ilmoittautunut 23 osallistujaa. Kisa käynnistui normaalisti ja tavalliseen tapaan siihen kuului odottelu. Jazzy ottikin ilon irti kehässä olosta ja tarjosi tassua ihan reippaaseen tapaan, ehkä se nakkitasku sillä aukenisi..ken tietää? Junilla oli ainakin hauskaa!

Kehänauhan ulkopuolella tuli varmasti jännitettyä enemmän, miten niillä suosikki tytöillä oikeen menee. Suoritusta seurasin Iran kanssa herkeämättä ja piruvie, sehän meni upeasti, omaan silmään virheettömästi! Jazzy teki parastaan ja Juni esitti koiraa tyynen rauhallisesti vaikka iloisuus kaksikosta huokuikin yleisöön saakka. Lopulta jatkopaikka aukeni, voi sitä riemua!

Jatkoon otettujen ryhmä oli erittäin tasokas. Koiria liikutettiin ja seisotettiin vuoron perään. Lopulta kilpailija määrä tiputettiin viiteen. Juni ja Jazzy oli edelleen mukana, PM-sijoitus oli siis taattu! Jatkossa olivat Kashira & mopsi, Juni & portugeesi, Tilda & husky, Sini & cotton ja Karelin ja whippet. Sijoittaminen alkoikin pienen odottelun jälkeen. Viitoseksi osoitettiin nuorempien sarjassa kisaava Karelin, neljänneksi vanhemmissa kisaava Sini, kolmennaksi ylsivät suosikkiparini Juni&Jazzy, mun mussukat♥ Kaksi parasta saivat kiertää viellä kehää ja punainen ruusuke osoitettiin Kashiralle. Toiseksi sijoittui siis Tilda. Onnittelut kaikille sijoittuneille myös tätä kautta!

PM-kisan jälkeen pakkailtiin tavaroita ja lähdettiin norwichi kehälle moikkaamaan Iran tuttuja. Tarkoituksena siis katsoa niiden jälkeen starttaavat folkit. Ärrierejä tulikin katseltua muutaman luokan verran, jonka jälkeen Juni soitti osari koira pulasta. Siinä tulikin sitten luvattua viellä jokseenkin energinen vesikoira junnukehään. Aikataulu olikin melkoisen tiukka. Koira tuli juotettua ja harjattua muutamaa sekunttia ennen kehän alkua ja sinne ne taas sujahtivat.

Osakilpailu kehän alkaessa Norjalainen tuomari ilmoitti, että PM-kilpailussa olleet koirakot hän vain liikuttaisi uudelleen, eikä tee uutta esiarvostelua. Kyseinen päätös jokseenkin mietitytti, mutta ratkaisu oli varsin hyvä Jazzyn hupenevan energiatason kannalta. Myös pienet ryhmä koot oli poikaa, olihan osallistujia huikeat 64 kappaletta!

Suoritus meni jälleen nappiin ja tuomari ymmärsi parin hienouden. Tytöt olivat jälleen jatkossa! Jazzy pääsi katsomon puolelle huilimaan ja juomaan. Juni taasen istuskeli ja paranteli kipeää selkäänsä.

Aika neljän ryhmän välillä kului suhteellisen nopeasti ja kehään tuli jälleen kutsu. Kahden kehän väliltä poistettiin kehänauha ja junnu kehä suureni entisestään. Jatkoon päässeitä kisaajia oli jäljellä seitsemäntoista. Pieniä valkoisia moppeja oli paljon. Edustettuina olivat myös molemmat vesikoirarodut, joukon suurimpana upea borzoi.

Suunnatonta seitsemäntoista junnun massaa liikutettiin ympäri kehää. Liikkeiden jälkeen koiria seisotettiin kauan. Tuomari tuli poimimaan kisaajien joukosta kymmenen jatkoon pääsijää. Muutama kilpailja oli jo jatkossa tuomarin kävellessä Junin ohi ilman käden ojennusta. Siltä se ainkin tuomaria silmälläpitäen vaikutti, ettei Juni mahtuisi kymmenen parhaan joukkoon. Paluumatkalla tuomari kuitenkin osoitti "ilmeisesti" uudelleen suosikki pariani ja kaksikon taival sai jatkoa jälleen!

Kymmenen parhaan joukossa tuli koiranvaihdot. Juni ja Jenny vaihtoivat koiria, jolloin Juni sai esitettäväkseen walesinsprinkun ja Jenny vuorostaan Jazzyn. Junin koira olikin Jennyn perään, mutta loppuakohden sai sen kumminkin kiinnostumaan itsestään. Geesi-neiti ei ollut moksiskaan vaihdosta, vaan esiintyi tyypilliseen tapaansa.

Sitten alkoi jännitys. Kilpailijoiden määrä oli tarkoitus jakaa puoleen. Valitettavasti Junin ja Jazzyn kisa päättyi tähän. Upeaa päivää ei voi kuin ihmetellä! Ensin Junin ja Jazzyn PM3 sija, jonka jälkeen viellä ensimmäistä kertaa vanhemmissa kisaavalle Junille kymmenen parhaan joukkoon pääsy osarissa, päheetä♥!

Junnut veivät suuren osan näyttely ajasta, joten isojen kehien odotteluun ei suuremmin aikaa kulunut. Samoihin aikoihin sain Iralta tietää, että Heilurihännän kasvattaja luokkaan tarvittaisiin mahdollisesti yksi esittäjä lisää. Valpastuin tietysti ja lupasin tulevani, jos handleri
pulaa olisi ja olihan sitä. Muutamaa RYP kehä jäi katsomatta, mutta ainahan kehässä olo katsomossa isutuskelemisen voittaa! Hihnanpäähän tälläkertaa pääsi Heilurihännän Love On The Run, tutummin Tuikku. Mummeli virkistyi kehään päästessään, vaikka ei se terrieri energiaa esitellytkään. Eikä mikään ihme, olihan se joutunut jättämään kotiin kaksi sukka-vauvaansa. Valeraskaus oli siis päällä.

Illalla tuli laiskoteltua, laiskoteltua ja laiskoteltu ja syötyä hyvää lasagnea sekä juotua pulloittain juotavia jugurtteja, nom. Vieraat rakastuivat lihaviin poikiin(makuualustat), mukaan lukien joukon rinsessa Jazzy. Illalla sitä sai häätää pois miehien luota vastakkasiseen huoneeseen, jossa nukuimme. Yöllä face riippuvuus iski päälle..kera yhteisten läppiemme;)

Illan fiksuin ideamme oli torkuttaa aamulla herätyskelloa tunnin ajan. Nooh, fiksuudesta viis oli pakko nousta ylös pakkaamaan tavaroita. Molemmat vesikoirat lähtivät mukaan, Jazzy turistiksi ja Duffy rotukehäilemään.Tyypilliseen tapaani juoksin viellä ympäri kämppää etsiessä tavaroitani muiden odottaessa ovella, samaan tyyliin, kuin edellisenäkin aamuna. Mitä tästä opimme? Pakkaa kaikki tarpeellinen edellisenä iltana mukaan, joka koskee myös Iraa.

Näyttelypaikalla oltiin edellispäivää myöhemmin, mikä aamu-unisille sopi oikein hyvin. Aamu käynnistyi portugeesi kehän katselemisella ja kuvaamisella. Niiden jälkeen vuorossa perrot, joihin Dyffy oltiin ilmoitettu. Jazzy oli ihan naatti eilisen päivän johdosta, eikä jaksanut riekkua..hyvä niin.

Duffy esiinty kehässä hienosti, eikä ulkomuodossakaan kovasti negatiivista ollut. Neiti palkittiin ERIllä ja oli luokkansa toinen, hienoa!
Juni lähti kiireellä pois näyttelypaikalta, korispelin takia. "Hei haloo?!?" lähteä vapaaehtoisesti pois koiranäyttelystä, jotain on pahasti vialla...

Junin lähdettyä suuntasimme havannankoira kehälle, jossa Anni olikin parhaillaan Pipsan kanssa. Tuomarin toimille tuli naurettua, mutta ainakin tuomari tiesi..tai ei tiennyt mikä oli mielestään kehän kaunein koira. Kaunis havaneitonen palkittiin lopulta varasertillä, tullen varavalioksi. Kieh, kieh..kyllä se vika serti sieltä viellä tulee:)!

Nea pöllähtikin sopivasti paikalle kehän loputtua ja saimme Iran kanssa kaipaamamme riiseni-koulun.
Uhri olikin hurmaava prinssi "Diego"..joka rakastui prinsessa Jazzyyn. Upea persoona mies olikin ja käsittetyyn tottuneena sen asettelu oli suhteellisen helppoa, vaikka suuret rodut eivät niihin tutuimpiin kuulukkaan. Lopuksi otettiin viellä yhteiskuvaa, joka on joko edustava tai ei niin edustava. Veikkaan vahvasti viimeistä.

Iran kanssa seurattiin loppukehiä noin puolet mahdollisista. Bussilla oli tarkoitus lähteä seikkailemaan juna-asemalle. Seurakoirien ryhmän ollessa puolessa välissä soi kännykän herätyskello merkiksi lähdön tapahtumisesta. Pihalle tuli käveltyä kymmenessä minuutissa. 15 sekunnin jälkeen aivoissa kolahti ja tuli kiirehdittyä takaisin kehän reunalle, kun huomasimme pysäkin sijaitsevan lähempänä, kuin luulimmekaan. Paluu kehän reunalle tapahtuikin yhdeksän minuuttia lähtöä nopeammin:D ..molempien suosikki lk.chihu voittikin lopulta ryhmän. Bussi matka sujui rauhallisesti, osin jopa koomaisin tunnelmin. Tuntemattomalla seudulla liikkuminen oli haastavaa ja tuntomerkkinä stop napin painamiselle oli "vanhat talot", jotka ympäröi kadun molempia puolia, juuri ennen aseman näkymistö. Sataa metriä ennen pysäkkiä Ira kiljaiseekin näkevänsä aseman, ehkä kuskia ajatellen liian myöhään, mutta kumminkin. Vanhoista taloista ei siis ollut tietoakaan:D

Juna-asemalla aika kuluikin Iran junalippua metsästäessä. Matkaajan laukku tulikin käännettyä ympäri pariinkin otteeseen. Muut matkustajat saivat siis näytöksen iran vaatekkaapin sisällöstä. Lyhykäisyydessään kaikkien vaikeuksien jälkeen selvisi, että juna-lippu oli jäänyt Junille. Ehtivänä vanhempana Junin äiti kärräsi lipun matkaajan käteen. Loppuhyvin kaikki hyvin.

Paluumatka kului hitaamminkin kuin tulomatka, johtuen kenties virkeys tasosta. Kyseistä kappaletta edustaakin otollisesti Iran ja Jazzyn tilannekuva, joka on kaikesta huolimatta otettu menomatkalla Turkuun. Matkaan kuului syöminen ja kuvien plärääminen. Mukaan ottamani Annual 2012 koki kovan kohtalon, kun sitä ei ennakkotiedon mukaisesti avattukaan kertaakaan matkan aikana.

Näihin tunnelmiin onkin hyvä päättää pisin postaus ikinä. Blogi kärpäsen puraisemana täytyy kyseinen bogi toivottavasti useammin.

Vuosi 2011 ~ yllätysten vuosi

2012-01-04T10:28:00.000-08:00

Pongasin Petsien foorumilta listauksen vuoden 2011 tavoitteista ja suunnitelmista (09.12.2010). Tässä hieman selittelyjä ja mutinoita:

Jazzylle tavoitteita ja suunnitelmia:

Löytää jokin harratus,josta molemmat pitää.

Nooh, näyttelyt on vakinaistunu omaksi harrastukseksi, joten kaippa tätä voi sanoa onnistuneeksi. Toisaalta taas muistan tarkoittaneeni jotain vauhdikkaampaa, mutta valinnanvaraa ei kummoisemmin täälläpäin ole.

Näyttelyistä ERI, suuri toive, mutta viellä hyvin kaukainen.

Tänä vuonna tavoite lyötiin erinomaisin tuloksin, vaikka yksi H ja EH mukaan mahtuikin. Suurena yllätyksenä 5x ERI, 5x SA, kolme luokkavoittoa, pari luokka kakkosta, VASERT, SERT ja VSP!

Saada Jazzyn miestuomari pelko ruotuun.

Tämä tapahtuikin yllättävän helposti, nykyään ei tarvitse miestuomareita missata pelontakia, vaan enemmänkin asiantuntevuuden takia;) Tampereen miestuomari oli selvästi samoilla linjoilla Jazzyn kanssa ja neiti menikin oikein oma ehtoisesti ja häntä heiluen tuomarin luokse. Välillä sitä epäluuloa kyllä näkyy, mutta pelosta ei voida puhua. Tapahtuma on enemmänkin sarjassa "no yök".

Korvien katoaminen pois. (ei yleistä, mutta sitäkin sattuu)
Koiran ruuan himoa vähemmälle + lopettaa varastelu (vaikeaa, mutta kannattaa)

Koiran ruuan himoa vähemmälle + lopettaa varastelu (vaikeaa,mutta annattaa)

Yllättävän hyvin on opetus korviin asti kantautunut. Vapaanapitoa on tullut lisättyä myös niillä alueilla, jossa en ennen ole asiaa edes ajatellut. Viellä ruuanhaju on ylitsepääsemätöntä ja siitä tuskin koskaan tullaan Jazzyn kohdalla pääsemään.
Pyödälle hyppiminen ja varastelu on laantunut, mutta aina niin käydessä tulee muutaamn päivän pakon omainen pöytien kyttäily, jolloin on varmistettava, ettei ruokaa ole näkyvillä.

Itselleni koiriin/esittämiseen liittyviä tavoittaita ja suunnitelmia:

Virallisiin Junior Handler -kisoihin osallistuminen + eri rotuisten koirien esitys.
Onnistunut Junior Hander kilpailu, vaikken sijoittuisikaan.

Tainnut ennemminkin ryöstäytyä käsistä, niin junnu- kuin koirien esitys rotukehissä. Virallisia JH kisoja takana nyt 14. Joista sijoituksia 2x 1/1 (toisella kerralla ei nuorempia), JH2, JH3, JH4, JH5 (+2x jatkoon). Tähän päivään mennessä on tullut esitettyä (rotukehät+JH+kokeilut) 35 rotua ja 64 yksilöä. Onnistuneita kisoja on ollut monta, esimerkiksi Birma-wss kisattu junnu kisa Kangasalla. Vaikka kyse olikin vain erkkarista, toi sijoittuminen siitä joukosta toivottua itseluottamusta.

Etsiä Jazzylle parempi sopiva ruoka.

Haaste suoritettu! Tällä hetkellä Jazzy popsii tyytyväisenä Orijen ruokaa, josta maha tai korvat eivät oireile.

Ostaa kunnon trimmeri ja sakset (+ohennussakset) koiran siistimiseen.

Trimmerin ostaminen on jäänyt, vaikka kieltämättä se vanhakin asiansa ajaa. Kesällä tulikin ostettua kaksipuoleisetohennussakset kultsun trimmaamiseen, joilla on myös Jazzyn paikoittainen siistiminen käynyt. Myöhemmin käteen jäi kunnon suorat sakset.

Vuodelle 2012 on suunnitelmissa (toiveissa) saada Jazzylle kaksi "viimeistä" SERTiä, mahdollisesti myös SERTi jahtiin Viron puolelle. Saa nähdä mitä vuosi tuo tullessaan!

Äidinkielen aine

2011-11-07T08:51:00.000-08:00

Kirjoitelma PK11 2011 ÄIP1

Aiheita oli 15 kappaletta, joista seuraavat sain jotenkin sattuneesta syystä liitettyä koira harrastukseen. Tunnilla oli siis naurussa pidettelemistä:D Lopuksi aihe 10. päätyi kirjoituksen alaiseksi. Olkoon sen numero vaikka tavoitteena, vaikka numeroita vain "neljä" onkin (0-3).

3. Mitä harrastus kertoo harrastajastaan
4. Hukumme turhiin tavaroihin
7. Miksi vapaa-aika on tärkeää?
10. Kerro lemmikkieläimestäsi ja sen hoidosta.
11. Harrastan...

Aina olen pitänyt kirjoitustyyliäni tylsänä ja virkkeet ovat olleet täynnä asiaa ja turhaa täytettä. Kaikesta huolimatta päätin virkistää blogia tälläisen teksin varassa, joten olkaapa hyvät. Seuraavaksi on siis tiivistys Jazzyn elämästä.

Pidä kiinni ruuastasi, täältä tulee Jazzy

Oven avatessasi vastassa on koira kenkä suussa. Ensin huomio kiinnittyy tavaran suusta noukkimiseen. Seuraavaksi naurat sen trimmaukselle. Siirtyessäsi peremmälle taloon seuraa se sinua herkeämättä. Jos huomiota ei heru tai se loppuu, alkaa ”lääppiminen”, eli tassun antaminen. Se on viisi ja puoli -vuotias portugalinvesikoira narttu Jazzy, joka on kotoisin Portugalista. Nimen kirjoitus tyylistä huolimatta, se on ääntynyt ajan kuluessa suomalaisittain Jatsiksi.

Kolme vuotta sitten sain vanhempani vakuuttuneeksi siitä, että olisin valmis ottamaan vastuun koirasta, vaikka vanhempani siitä ns. päävastuussa ovatkin. Syksyllä 2009 alkoi täysikasvuisen koiran etsintä. Kriteereitä koiralle oli monia, joten aivan helposti ei koiran etsintä sujunut. Keväällä 2010 tarjottiin meille kolme -vuotiasta tuontikoiraa Jazzya. Se tuli ensin koeajalle pariksi kuukaudeksi, jonka jälkeen se jäi meille asumaan.

Rotuna portugalinvesikoira on leppoinen kaveri, joka tarvitsee riittävästi liikuntaa ja aktiviteettejä. Liikumme kolme kertaa päivässä säästä riippumatta. Sängyn koristeeksi portugeeseistä ei ole, vaikka kyseisessä koirassa sitäkin vikaa on, sillä se täytyy silloin tällöin houkutella sohvalta lenkille. Jazzy on luonteeltaan ystävällinen, eli se rakastaa niin lapsia, kuin vanhuksiakin. Turhaa haukkumista se ei harrasta, joten se on naapureiden suosiossa. Haukkuva hälytysjärjestelmä lukkiutuu päälle pimeän saapuessa karkoittaen tarvittaessa reviirille tulevat tunkeilijat persoonallisella äänellään ja matalalla murinallaan.

Portugalinvesikoira on vanha rotu, vaikka koiramäärä maittain ei kovin suuri olekaan. Sitä on käytetty kantarotuna mm. villakoirien jalostuksessa. Portugalinvesikoira rotuna on jalostettu Portugalissa, mutta keskiajalla laivaliikenteen mukana se alkoi levittyä laajemmalle. Rotua on käytetty pääasiassa vedestä noutavana vesikoirana ja viestien ja tavaroiden viejänä rannasta tai veneestä toiseen. Verkoista karanneiden kalojen kohtalo oli vesikoirien kynsissä. Ne palauttivat karanneen saaliin takasin omistajalleen. Käyttötarkoituksensa mukaisesti myös Jazzy ui mielellään, mutta se on jättänyt sukeltamisen rotukavereilleen, sekä jälkeläisilleen. Pelastusliivit joutuivat koetukselle, kun Jazzy päätti hypätä keskellä järveä pois veneestä. Eipä aikaakaan, kun se jo rannassa viiletti tyhjä nakkipaketti suussaan. Portugalinvesikoirilla on tassuissaan räpylät ja läppä nielussa, jotka edesauttavat niiden alkuperäistä tarkoitusta. Näinä päivinä portugeesit ovat seura- ja harrastekoiria. Alkuperäiselle käyttötarkoitukselle ei ole enää tarvetta koneiden tullessa käyttöön. Kaikesta huolimatta Portugalin rannikolla on vielä koiria, joita käytetään alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Tyypillinen piirre rodulle onkin sinnikkyys, joka Jazzyn kohdalla tulee ilmi erityisesti ruuan kanssa. Sitä tavoitellaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, myös niillä kielletyillä.

Portugalinvesikoirien trimmauksesta tulee mieleen leijona. Turkki kasvaa taukoamatta, mutta sen kuono ja peppu ajellaan kerran kuussa. Takimmaisista kylkiluista hännän puoleen väliin asti on turkki lyhyttä ja hännän päässä tupsu. Trimmaus piti koiran sisäelimet lämpiminä ja lyhyessä karvassa olevat takaraajat saivat enemmän voimaa ja vauhtia vedessä liikkumiseen. Hännässä on tupsu yksinkertaisesti näkyvyyden takia ja siihen sidottiin punainen nauha koiran työskennellessä.

Alkuperäisessä trimmauksessa portugeesit menevät näyttelyihin, eikä lyhyeksi trimmatuilla ole niihin asiaa. Kotona kyseinen kotitrimmaus on varsin helppo, sillä koira ajetaan kokonaisuudessaan lyhyeksi, eikä koiraa tarvitse harjata. Häntätupsu jätetään silti usein kertomaan, että kyseessä on vesikoira.

Jazzyn turkki on melko helppo hoitoinen. Harjaan sitä pari kertaa viikossa takkujen poistamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Turkin pesen vähintään kerran kuukaudessa tai muutamaa päivää ennen näyttelyä. Märkä koira on tietenkin föönattava kuivaksi, jolloin koira pysyy terveenä ja turkki pöyhkeänä. Pesuun ja kuivaukseen kuluu aikaa tunnista puoleentoista tuntiin. Tarvetta tehoföönin ostamiselle ei ole, vaikka se säästäsikin aikaa ja hermoja suuresti.

Ruoka, se maaginen sana, on Jazzyn elämän keskipiste. Ruoka ja silmitön nopeus kulkevat tassu tassussa. Ruuaksi se syö Kanadalaista nappulaa. Toiset tilaavat sieltä vaatteita, minä koiranruokaa, joka herättää usein hilpeyttä ihmisissä. Nokialla ei juurikaan ole tarjolla koiranruokaa, jossa hinta-laatu suhde olisi kohdallaan. Lisäksi sen täytyy tietysti olla koiran elimistölle sopivaa, joka tuottaakin enemmän ongelmia. Ruuassa ei tietenkään saa olla ylimääräisiä E-koodeja, väriaineita tai

säilöntäaineita, eikä se saa sisältää BHA:ta, joka on syöpää aiheuttava ainesosa. Vehnää ruuassa ei tule olla, sillä se tulee miltei samanlaisena pihalle ja aiheuttaa koirissa turhaa ihon kutinaa. Liha prosentin täytyy siis vastaavasti olla suuri. On tärkeää, että koira saa tarvitsemansa aineet ruuasta eikä se saa sisältää turhia täyteaineita. Internetistä tilattu ruoka tulee kätevästi ovelle asti, eikä aiheuta ylimääräisiä haku kustannuksia.

Jazzylla on tapana varastaa ruokaa pöydiltä, joka on alkanut sen ensimmäisessä kodissaan Portugalissa. Kaikki ylimääräinen vararavinto on siis syytä piilottaa ”Natsin” varalta. Isänpäiväkakku, mokkapalat, paahtoleipäpaketit, kreikkalainen salaatti, karkkipussit, jauhot ja monet muut ”herkut” ovat kokeneet arvoisensa päätöksen Jazzyn johdolla. Sille siis kelpaa kaikki syötävä ja syötäväksi kelpaamaton, lukuun ottamatta banaania. Kohtutulehduksen takia käytetty kipulääke oli erityisen hyvää Jazzyn mielestä ja se annettiin palkkana muutamasta tempusta. Nam!

Herkkupepun entisen omistajan lapsi sanoikin, että ”se on kotoisin nälkämaasta”. Varsin osuva ilmaus pikku-pojalta sen menetettyä aamupuuronsa nälkäisemmän vatsaan. Vai miten se nyt menikään?

Syksyisin marjat ja omenat katoavat mystisesti puista ja pensaista. Erityistä herkkua ovat juurikin omenat, joita se saalistaa hyppimällä oksien alla ja tarraamalla puussa kiinni oleviin omeniin. Maassa omenat ovat usein matojen maistelemia ja mustelmilla, joten ne käyvät syötäväksi vain kiireessä. Marjat se noukkii pensaista suoraan kitaansa, erityistä herkkua ovat vadelmat ja karviaiset. Saamme siis kiittää Jazzy siitä, että juuri kukaan muu ei saanut mahaansa täyteen karviaisista tänä syksynä.

Tuore, täynnä aromeja oleva lämpökompostorin multa saa vikkelyyttä Jazzyn kinttuihin. Tästä seurauksena on koira, jota seuraa haiseva haju vana, joka ei lähde turkista kuin ajan kanssa tai välittömästi tapahtuvan pesun yhteydessä. Myös kaikki muu haiseva herättää huomiota, joka taitaakin olla yleistä useimpien koirallisten arjessa. Kissankakka on erityistä herkkua ja sitä haetaan naapureiden pihoista saakka. Korvilla on siis tapana kadota ruuan tullessa kuvioihin, ellei se suoraan ihmisen kädestä tule.

Harrastamme näyttelyitä, joissa käymme mahdollisimman usein. Eli silloin, kun tuomari miellyttää. Haastavaksi asian tekee Jazzyn pitkä lanne, kapea pää sekä pitkä kuono. Rotumääritelmään verrattuna, jos se ei selväksi tullut. Tarkoitus olisi saada Jazzysta Suomen- ja Viron muotovalio kaikista sen ”puutteista” huolimatta. Näyttelyelämä on virkistävää ja viikonloput vievä harrastus, joka vie myös kaiken ylimääräisen ja tarvittavankin rahan. Tarkoitus oli aloittaa agility harrastus, mutta löysien lonkkien takia, emme ole siihen ryhtyneet. Kävimme myös tottelevaisuuskoulutus kurssilla, mutta se on turhan jäykkämielinen harrastus meille. Kaipaamme hupia ja hauskuutta.

Kaiken toiminnan jälkeen Jazzy siirtyy tyytyväisenä ruokalevolle. Tältä koiralta unen lahjoja löytyy! Uni ei katso aikaa, paikkaa saati tyyliä. Varsinkin auto on erinomainen päiväuni paikka. Tämä neiti, kun rakastaa autoilua, niin perheemme autoissa, kuin myös julkisissa. Untenmaille siirtyessään Jazzy ottaa mukavan asennon ja päästää tuhahduksen. Mitä syvemmässä unessa koira on, sitä enemmän kieli sen etuhampaiden välistä näkyy. Se näkee usein myös unia, joiden aikana jalat vipottaa vinkumisen ja murinan säestyksellä. Uneksiminen loppuu lyhyeen, jos keittiöstä kuuluu vetolaatikoiden avautumista tai pussin rapinaa. Usein pelkkä kävely keittiöön saa Jazzyn aistit valpastumaan.

Yksi sen lempi paikoista, on se oma pieni patja. Sinne se kantaa kaiken, joka tuoksuu tai näyttää ruualta. Satunnaisesti sieltä löytyy myös korvapuikkoja, jotka ovat yksi Jazzyn erikoisista mielenkiinnon kohteista. Aamuisin sieltä voi joutua hakemaan juustohöyliä ja joskus jopa puukkoja. Niitä käytetään tikkareiden tavoin, eli hiukopalana öisin. Kaikesta sattuneesta huolimatta omistajat, kun saattavat jättää pöydälle kaikkea ruokaan koskenutta. Patja ei tietenkään ole käytössä vain öisin. Sillä on käyttöä myös luiden syömisen yhteydessä, eihän niitä voi kovalla lattialla syödä. Suurin osa varastetuista ruuista tai niiden roskista löytyy myös kyseiseltä patjalta. Mieleen juolahti juurikin päivä, kun tulin kaverini kanssa kotiin. Keittiöstä olohuoneen taakse meni pitkä vehnäjauholla kuorrutettu prinsessan tie. Patjalta löytyi itse prinsessa jauholla kuorrutettuna, ei kun siivoamaan!

Kaikessa fiksuudessaan Jazzy on erittäin sympaattinen otus, jolla on huumorintajua. Se ilostuttaa päiviämme kekseliäisyydellään ja tyhmyydellään. Kaikkea koettua on mukava muistella, vaikka tapahtuma hetkellä nauru olisikin ollut kaukana.

Tunnustus..

2011-10-17T03:02:00.000-07:00

Tunnustuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Kiitokset kuuluu siis Lauralle, jonka mielestä meillä on selvästi jotain tunnustettavaa.

Annan tunnustuksen innon Iralle, Hennalle, Millalle, Julianalle, Oonalle, Marille, Sonjalle ja Sannalle.

tästä se lähtee..

*Haluaisin osan Jazzyn ahneudesta. Koulussa ei yhdeksän aikoihin tarvitsisi pohtia miksi aamulla ei ruoka maittanut ja miksi jalat vipottavat kohti vakipaikkaa (koulun kioskia/ravintolaa).

*Jazzysta piti tulla kotikoira, jonka kanssa käydään vain lenkillä ja harjoitellaan temppuja. Kuinkas kävikään? Näyttelyt vie suuren osan ajasta ja niissä käydään aina kun on mahdollista. Loppuvuoden näyttely kalenteri pullottaa..rahapussi ei niinkään.

*Vihaan junan vaihtoja. Kiitos Kuopion valmennusviikonlopun. Kiire oli melkoinen ja paniikki varma. Toistaiseksi junaan on aina ehditty, mutta tulevaisuudesta en tiedä. (miten niin elän viellä eilisessä valmennusviikonlopussa?)

*Istun päivisin liikaa koneella tai naputtelen viestejä tunneilla. Tosin tämä johtuu kavereista/ystävistä, joita en näe "normaalisti" arkena. Asianomaiset saavat tunnistaa itsensä tästä.

*Ensivuoden haave haaveena on saada harrastuskoira taloon. Haave näyttää kylläkin toteutumattomalta, mutta aina saa haaveilla. Roduista päälimmäisenä pyörii tällä hetkellä portugeesi (ofc.) ja englanninspringerspanieli.

*Jazzyn turkin alla vainoaa monsteri (maha), joka jakelee käskyjä. Kohteeksi joutuvat useimmiten pöydällä olevat ruoat. Oleellinen asia ei toki ole se, missä ruoka on vaan miten sen saa toimitettua koiran ohjaajalle (mahalle).

*Tarkoituksena on saada Jazzysta valio kahden tulevan vuoden sisällä. Ennen sitä ei turkki lähde tai jos lähtee niin se palaa pian takaisin (toivottavasti) parin vuoden sisällä. Päinvastaisesti valionarvon saavutettuaan se pääsee eroon karvoistaan, ellei ole pakkasta. Lupaan myös, että Jazzya näkee muutamissa veteraani luokissa, jos sen pää ja terveys sen sallii.

*Kaupassa käydessäni kyttään ensimmäisenä jakku-hame-housu-kenkä osastot näyttely vaatetusta etsiessäni. En pidä sitä normaalina, mutta tiedän muutaman muunkin käyttäytyvän samalla lailla (lienee lohdullista).

Kuvahaaste 2011

2011-10-10T08:39:00.000-07:00

1. Tältä näytimme muutama vuosi sitten

Syksyltä -09

2. Toisinaan Jazzy on hyvin edustava.

Alku talvesta harjoiteltiin esineiden/asioiden suussa pitämistä.

3. Tästä kuvasta voi päätellä mitä harrastamme

Tampereen KV 8.5.11 Ensimmäinen ERI ja SA! Tuomarin ja

kehäsihteerin miettiessä Jazzyn rungon pituutta.

4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle

21.5.11 Toijalassa lammella ft. Henna ja Jali

5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessa

30.4.11 mätsäri Viialassa. Lotta, Jali, Iita, Papu ja Jazzy

Kuva tuli Hennalta nimellä petsieteinit.PNG

6. Haluaisin elää mm. tämän hetken uudelleen

Valkeakoski 13.8.11 Jazzy VSP & SERT

Lahti RN 16.1.11 Ensimmäinen virl. JH kilpailu! Opettajana Last Flurry's Cristalina,

joka lähti parempaan paikkaan verisyövän uuvuttamana 2.10.11 <3

7. Muunmuassa nämä persoonat ovat huippuja

Jali & Jazzy Toijalassa 21.5.11

Mätsärin jälkeen 14.4 Linnainmaalla
Beffi, Pipsa, Jazzy, Papu ja Bertta

Team Karloon Pentunäyttelyssä Tampereella 25.9.11

Tanja&Kasper, Ira& Eddie, Fanni, Juliana&Telma

(en millään selvinny yhdellä kuvalla!)

8. Ei paljoa naurattanut

45min lenkki + karkaus pihasta ja 10min juoksu naapurien pihassa = Jazzy altaassa

9. Tämä on minusta kaunis kuva

Syksyä Nokialla

10. Lopuksi paras (tai ainakin yksi niistä) kuva ikinä

Vilppulassa käytiin "lomailemassa", siis vahdittin mummoa, vai miten se nyt oli?

Pääerkkarin aikataulut esillä..

2011-10-04T09:50:00.000-07:00

Jei! Hyvinkään pääerkkarin aikataulut ilmaantuivat tänään nettiin. Portugeeseja on 50kpl, joista 7 on pentuja ja 17 uroksia, loput 26 narttuja. Järkytyksekseni huomasin myös, että portugeesit ja JH menevät melko varmasti päällekkäin, joten pitää varmaan jonkin asteista vara handlerin etsintää pitää yllä (Julle, huhuu).

Päivitystä Jazzyn turkin määrästä menneeltä perjantailta. Sitä onkin ihan kiitettävästi sinunaantunut!

Ira tekeekin parasta aikaa Jazzyn blogiin uutta ulkoasua, joka paljastuu jonkin ajan kuluttua. Sen ulkonäkö on minullekkin viellä suhteellisesti yllätys, mitä nyt kuvat ja taustan olen nähnyt.

Syksy..

2011-09-30T06:35:00.000-07:00

..se on jo täällä. Kylmä viima ja sateiset kelit. Ei kiva. Onneksi talvea unohduttaa sisänäyttelyt. Niitä onkin kerennyt kasautumaan ruuhkaksi asti. Jazzy tulee mukaani vain Hyvinkään pääerikoisnäyttelyyn ja Voittajaan, muuten se saa olla sohvan koristeena. Junnuilemaan, handlaamaan tai muten vain turistiksi&kuvaamaan olen lähdössä mm. Seinäjoelle 29.10, Jyväskylään 19-20.11, Lohjalle Whippettien Open Showhun 26.11, Helsingin pentunäyttelyyn 27.11 ja Winneriin 3.12. Handlaus- ja kuvaus pyyntöjä otan vastaan:)

Turkki on vaihteeksi rasvalettiä, joten Jazzy näkee suihkun illalla. Tarkoituksena myös trimmata peppu huomenna. Jospa sieltä koira kuoriutuu? Turkki onkin venähtänyt pitkäksi ja sitä pitäisi aavistuksen saksia.

On jälleen syytä juhlaan! Itse vietän syntymäpäiviäni sunnuntaina 2.10. Mainintana myös Jazzyn iki-ihanat kaverit, eli Jali, joka täytti tänään 2v ja Papu 3.10. 2v. Onnea maagisen iän saavuttaneille ja onnea myös valio jahtiin!

Erkkaria odotellessa

2011-09-11T08:00:00.000-07:00

Alkuviikosta tuli neiti trimmattua. Kuonokarvat oli vaihteeksi venähtäneet turhan pitkiksi ja tirimmerille oli jälleen käyttöä. Peppu karvat kokivat saman kohtalon. Toivotaan, että kuonokarvat kerkeävät kasvaa erkkari päiväksi (22.10.11), jolloin kuono näyttäisi paremmalta ja samalla koko koira. Kuvaa katsellessa huomaa, että turkki on kasvanut taas kohisten, häntä tupsusta puhumattakaa.

Perjantaina olikin pesun vuoro. Sitä olikin tullut lykättyä kurakelejen takia jo jokin aikaa, ettei heti seuraavana päivänä tarvitsisi uudelleen pesulle lähteä. Karvan lähtökin sattui samaan syssyyn ja turkki takkuaa mukavasti. Jospa tästä nyt selvittäisiin..

Hotelli huone/huoneet on varattu jo erkkaria edeltävälle päivälle. Aamulla saa siis nukkua 1½ tuntia pidempään!

Samalla käyn junnuilemassa ihanalla Vinku-kultsulla.
Täytyy siis toivoa, että kehät eivät menisi pahasti päällekkäin. Aikatauluja odotellessa!

Kuvapostaus mummolasta 26.8.-27.8

2011-09-01T07:19:00.000-07:00

Valkeakoski KR 13.8.2011 SERT & VSP

2011-08-14T07:07:00.000-07:00

Aamulla valmistauduin lähtöön portilta klo: 8.45, tosin aamulla kello 7:20 selvisi, että Milla oli informoinut mua väärin ja he olisivatkin portilla jo 7.45. Nooh, kyllähän tuosta puolen tunnin maratoonista selvittiin, mutta tiukkaa kyllä teki. Mukaan siis lähtivät myös Milla, kera koiransa Papu-mitteli.

Paikalle löydettiin helposti, mitä nyt navigaattori tykkäsikin ohjeistaa myös tiessä olleet mutkat, joka aiheutti hilpeyttä väsyneissä matkaajissa. Matkalla arvuuteltiin myös kentän pohjaa ja ilokseni totesin sen olevan hiekkaa. Tosin tästä tiedosta Milla kovin innostunut, sillä Papu näyttää kuulemma paremmalta nurmella.

Näyttelyluettelosta kävi ilmi, että portugalinvesikoirat olivat jaoittuneet seuraavan laisesti: Urokset: 1PEN,1NUO ja 2VAL, joista toinen Rico, joka oli Porissa BIS1. Tästä selvisi siis se, että Jazzy oli ainut narttu, Bileet!

Papun puunaamiseen meni hetkoinen pienoinen aikaa, jonka jälkeen alkoivat mu/ru kleinit, joita olikin sen verran, että odottaminen kävi tylsäksi. Vihdoin mitteleiden alkaessa pääsikin Papu jo muutaman koiran jälkeen kehään. Papun kasvattajan kanssa päivystettiin tuomarin mielipidettä ja hampaat tuottivät hänelle selvästi pään vaivaa. Loppu tulokseksi Papu sai EH:n, sillä siltä puuttui 3 hammasta. Taisi se tuomari sanoakkin, että Papu olisi ollut varma luokka voittaja, jos kaikki hampaat olisivat olleet tallella. Jatkossa tosin tuomari ei pitänytkään kiinni tyylistään ja antoi muillekkin tekohampaita tarvitseville koirille ERIä + luokkavoittoja yms. Toisaalta, Papuhan lahjoitti tässä vaiheessa onneaan Jazzylle, jonka omistaja havitteli koiralleen ensimmäistä SERTiÄ.

Samoihin aikoihin Sandra tulikin kyselemään minua ja Jazzya oman kehämme laidalle ja sinne matka kävi Millan jäädessä päivystämään tuomarin loppuja valintoja. Siitä lähti sitten muutto rumba, mm. nlyboksi oli siirrettävä 100m toiseen suuntaan.

Aikaisemmin saman tuomarin toimia seuranneena tiesin, että hän jakaa ERIä melko tiuhaan, mutta SA oli paikoitellen harvassa. Kylläpä siellä muutama koira taisi EH:n "kin" saada.

Alunperinen tarkoitushan oli, että olisin Sandran koiran Elli-wss:n esittänyt, mutta tapansa mukaan se oli niin Sandran perään, ettei siitä mitään tullut. Elli esiintyi hienosti saaden ensimmäisen ERIn sä! Onnittelut siis Sandralle!

Walesinsprinkkujen perään tulikin neljä clumberia ja yksi fieldi. Jälkimmäinen pelkäsi hurjastu tuomaria, mutta sai SERTin ollen ROP, omistajansa silmien levähtäessä lautaisen kokoiseksi. Omistajan selvittyä järkytyksestä onnitteli uutta SERTin saajaa omistajan ollessa edelleen hämmentyneenä.

Sitten...alkoikin jo portugeesit. PU1 oli ansaitusti Rico, jonka jälkeen Jazzy pääsi olemaan rodun ainoa narttu. Seisotusta ja liikettä, jonka jälkeen tuomari antoi neljä nauhaa, jotka kertoivat Jazzyn saaneen ERI AVK1 SA PN1 SERT -saaliin ja SERT ruusuke annettiin käteeni. Miltei heti olikin rotunsa parhaan valinta ja VSP:tä hän sinne lähdettiin hakemaan, tosin olin kumminkin yllättynyt, kun se loppujen lopuksi kävi niin. En toki siksi, että olisin luullut Jazzyn olevan ROPin arvoinen vaan siksi, että ymmärsin asian vasta silloin. Kuviakin kehästä tuli, kiitos Millan ja tässä niitä muutama, kuin myös huiman pitkä arvostelu.

Tuomarina: Mihaela Frangopol, Romania

Arvostelu:
"A very good bitch. A good proportion and expression. Good structure, temperament and movement." AVO-ERI AVK1 SA PN1 SERT VSP

Vapaa suomennos:
"Erittäin hyvä narttu. Hyvät mittasuhteet ja ilme. Hyvä rakenne, tempperamentti ja liike."

VSP Jazzy Da Pedra Da Anixa, ROP Tajmadoran Palmeiro
(c) Milla Lamminsivu

Heinäkuun ensimmäinen päivä

2011-07-27T02:12:00.000-07:00

Nyt on syystä ja toisesta jäänyt vähän blogia päivittämättä, täysin johtuen omasta laiskuudesta.

Heinäkuu alkoi Jämsässä olleella kettuterrierien erikoisnäyttelyllä, jossa käväisin junnuissa ensimmäistä kertaa omalla koiralla (mätsäreitä en nyt tähän kastiin laske). Aurinko paistoi täysillä ilman tuulen virettäkään. Jazzylla oli selvästi tukala olo mustassa turkissaan ja lähdettiin sitten metsään hyttysten syötäväksi (parempi vaihtoehto?). Kehät alkoivat ajallaan ja seurasin varjosta nuorempien suorituksia, jonka voitti Emilia Mäkinen, Jämsänkoskelta kisakaverinaan kultainennoutaja.

Aurinko paistoi jälleen täydellä teholla ja vanhemmat junnut alkoivat. Nuoremmista poiketen vanhempia kisaajia oli vain kaksi. Jazzy seisoi kehässä rauhallisesti, sillä eihän kukaan tuossa kuumuudessa jaksaisi singahdella pakollista enempää. Vanhemmissa kisannut toinen handleri esitti arkaa shetlanninlammaskoiraa, joka ei selvästi ollut tyytyväinen siihen, että oli joutunut kehän sisäpuolelle. Handleri onnistui kumminkin esittämään koiran hienosti, vaikka koiran arkuus olikin selvästi havaittavissa.

Jazzy ei vielläkään turhaan hötkyillyt ja antoi tuomarin tutkia itsensä erinomaisesti. (Tähän ollaan pyritty ja se on nyt saavutettu!) Tuomari pyysi menemään kolmion ja edestakaisin, jonka jälkeen oli jälleen koirien seisottamista ja muutama kehän kierto toisen handlerin kanssa.

Niin siinä sitten kävi, että tuomari osoitti minut vanhempien voittajaksi, eli se tarkoitti sitä, että lähdemme Jazzyn kanssa kiertämään kehää viellä uudelleen ja kilpailemaan päivän parhaasta junior handlerista.

Päivän parhaasta oli siis kisaamassa nuorempien voittaja Emilia ja minä. Ensitöikseen tuomari käski juosta kehän ympäri, jonka jälkeen päätti vaihdattaa koirat. Sain siis esitettäväksi auringossa kärventyneen kultaisennoutajan, joka kuumuudesta huolimatta esiintyi iloisesti. Jazzylla oli jo maltti kadonnut ja sen seisottaminen oli kieltämättä haastavaa, pahoittelut Emilialle tästä! Loppujen lopuksi tuomari ohjasi Emilian 1/2 ja minut 1/1, eli olin päivän paras handleri:)!

Uusi ulkoasu ja uudet kujeet.

2011-06-19T01:36:00.000-07:00

Uusi ulkoasu

Oona teki hienon bannerin ja muutteli blogia muutenkin kesäisemmäksi. Oma koneeni oli siihen tarkoitukseen vaihteeksi liian hidas. Lopputulos on kyllä hienompaakin hienompi, kyllä tällä kehtaa taas porskutella syksyyn asti.

Junior Handler Jazzy

Jazzyn tuomari käytöksen vahvistuessa, koin hyväksi ratkaisuksi lainata Jazzya Junior Handler -kehiin. Se onkin ollut nyt yhdessä mätsäri junnuissa ja kolmessa virallisemmassa kisassa erikoisnäyttelyiden ja kaikkien rotujen näyttelyiden yhteydessä.

Millan kanssa Karkussa 5.6. JH2

Millan kanssa Tampereella 12.6. JH3

Julianan kanssa Riihimäellä 18.6. JH2

Näyttely tuloksia

2011-06-09T10:07:00.000-07:00

Nyt onkin hurahtanut pidempi tovi, ettei kirjoituksia ole tullut. Tässä kumminkin arvosteluja keväältä ja alkukesästä.

Harjavalta RN 22.4.2011 AVO-H

Tuomarina Hannele Jokisilta.

"Erittäin narttumainen kokonaisuus, liian pitkä pää, jonka tulisi olla myös kauttaaltaa voimakkaampi, tyypillinen kaula, sopusuhtaisesti kulmautunut edestä ja takaa, keskivahva luusto, pitkä kapea runko, liian pitkä lanne, kaunis karva, hyvä luonne, erittäin lennokkaat liikkeet" AVO-H

Tampere KV AVO-ERI AVK2 SA

Tuomarina Jose Vidal, Portugalista.

"Good type, head, expression, good front, neck, chest, angulation, exellent topline, i would like little more compackt body, good movement, good temperament." AVO-ERI AVK2 SA

Suomennos:

"Hyvä tyyppi, pää, ilme, hyvä etuosa, kaula, rinta, kulmaukset, erinomainen ylälinja, toivoisin hieman pienempää runkoa, hyvä liikkuminen, hyvä tempperamentti."

Aptus Show AVO-ERI AVK2 SA PN3 VARASERT

Tuomarina Austin Long-Doyle, Irlanti

"5 years, correct bite, dark eyes, good
pigmentation, alert expression, good topline, well angulated behind, moves with drive." AVO-ERI AVK2 SA PN3 VARASERT

Suomennos:
"5 vuotta, hyvä purenta, tummat silmät, hyvä pigmentti, tarkkaavainen ilme, hyvä ylälinja, hyvät kulmaukset takana, liikkuu vetävällä askeleella."

Miljoonakoira KR 29.5.11 AVO-EH

Tuomarina Harri Lehkonen, Suomi

"Hieman pitkärunkoinen narttu, pää voisi olla vahvempi, hyvänmuotoinen rintakehä, hieman pitkä lanne, niukat takalulmaukset, oikea laatuinen turkki, esiintyy rauhallisesti, etuliikkeet saisivat olla yhden suuntaiset." AVO-EH

Tarvikkeita

2011-04-09T08:24:00.000-07:00

Henna, Jalin sheltin omistaja haastoi minut kuvaamaan Jazzyn tarvikkeita. Onhan niitä kerääntynyt 2 vuoden ajalta jo jonkin verran. Muutamia tarvikkeita oli hukassa..enkä laiskana jaksanut nähdä vaivaa koko talon ylös alaisin kääntämiseen, joten saavat olla hukassa!

Helmi-panta (iso)

Faunatarista ostettu nahka panta

itse tehty

Helmi-panta

Fiti&Fidosta ostettu nahka panta, bling bling kirjaimilla

vas. Helmi-panta, ylä. itse tehty oik. Messarista ostettu

musta nahkahihna

vaaleanpunainen nahka hihna

näyttely hihna

vas. korvan puhdistus aine, kynsisakset, hammastahna,
hammasharja, 2x sormihammasharja ja kakkapussiteline

sakset, ohennussakset, karsta, harja, 2x kampa ja trimmeri

Shampoo ja hoitoaine

Jazzyn mitoille teetetty mantteli + 4 fleace tossua

Jazzyn mitoille teetetty kura-asu

pelastusliivit

herkkutasku ja "herkkujensäilytin"

Jazzyn oma pyyhe ja tassuvati

naksutin

punottu pallo (oli ennen varrellinen), tennislelu, 2x solmu-
lelu ja aktivointilelu. Muita ei tällä hetlekkä ole ehjänä.

aktivointilelu

ruokaa (vanha kuva)

herkkuja ja luita

Dentastixejä

juomakippo, jossa läiskymisen esto ja ruokakuppi

retki ruoka-/juomakuppi

Siinä ne tavarat ja ruoat näytti nyt olevankin..

Mätsäri humua

2011-04-08T07:46:00.000-07:00

Nokia 27.3. JH3 + PUN ei sij.

Ylöjärvi 3.4. JH 1/1 + PUN ei sij.

Mätsäreitä on nyt kevään mittaan tulossa melkoisesti. Hyvä niin, sillä Jazzylla alkaa myös virallisten näyttelyiden rumba. Pääsee Jazzy treenaileen tietyin väliajoin näyttely käyttäytymistä.

Harjavallan Ryhmiksen aikataulut tulivat! Portugeeseja oltiin ilmoitettu viisi ja kehät ovat onneksi sisällä. Tuomarina Hannele Jokisilta.

Hammaslääkärissä

2011-03-10T08:17:00.000-08:00

Torstai 10.3.
Toissa edeltävässä viestissä kerroinkin jo, että käymme eläinlääkäriasema Reviirissä hampaiden tarkastuksessa.

Kello 14.30 lähdettiin kohti Meirän hallia, sillä viime kerralla sinne jäi Jazzyn karsta. Samaan suuntaan oltiin menossa Julianaa ja Berttaa hakemaan, niin sen hakeminen onnistui hyvin. Matka sujui rauhallisesti, vaikka Bertalla olisikin ollut hieman haluja riehumiseen.

Eläinlääkärin odotushune oli meilkein täynnä koiria mm. westieitä, sekä muutamia muita pienikokoisia koiria. Odottelua olikin n. tunnin verran. Vihdoin meidät kutsuttiin sisään ja Jazzy hyppäsi iloisesti matalalle tutkimuspöydälle.

Eläinlääkäri ensin kyseli Jazzyn hampaiden hoidosta ja kurkkasi sitten suuhun. Hän kertoi, että Jazzy on tainnut kaluta jonkinlaisia kaltereita, koska hampaassa näyttäisi olevan kulumaa. Kotonamme ei kaltereita ole, eli ennen suomeen tuloa se luultavasti on niitä pureskellut. Lekuri huomasi suussa myös jonkin asteisen ientulehduksen (hampaan kiinnityskudoksen tulehduksen). Se kuulemma vaatisivat hoitoa, kuin myös plakki ja hammaskivi.

Näin lukee Kotiutusohjeissa:

Jazzylla on hieman palakkia ja hammaskiveä sekä useassa hampaassa kulumaa: kulmurit ja etuhampaat. Hampaissa on sis kulumia, joissa havaitaan värjäytynyttä tertiääridentiiniä. Kun hammas kuluu hitaasti, ehtii ydin paeta ja kuluman päälle muodostuu uutta "paikka-ainesta" = tertiääridentiiniä. Mutta koska ko. paikka-aines on kiireellä tehty, ei se ole niin hyvänlaatuista kuin normi kiille ja siksi bakteerit voivat mennä ko. muodostelman läpi hampaan ytimeen ja aiheuttaa hammasjuuripaiseen. Ajan myötä tertiääridentiiniin kertyy myös ympäristöstä väriä ja kulumakohta näyttää tummalta. Ko kulumavauriohampaat olisi hyvä jatkossa röntgenkuvata ja tarkistaa juurien tilanne.

Suuhuolto 1-2kk sisään: poistetaan plakki ja hammaskivi sekä tarkistetaan kuluneet hampaat.

10.3.2011 15:10 Noora Naaralainen, Eläinlääkäri

Eli ensiviikolla olisi sitten tarkoitus varata aika reviiriin ja hoitaa tämä alta pois sekä parantamaan tulehdus nopeasti.

Lopuksi viellä näyttely asiaa. Jazzy on nyt ilmoitettu Harjavallan ryhmikseen, Aptus Show'hun ja Tuuriin (+ JH) sekä Tapereen KV:seen, kunhan jälkimmäiseen saan ilmon lähetettyä ongelmien vuoksi.

Näin tälläkertaa, toivottavasti ensikerralla olisi iloisempia uutisia.

Treeniä

2011-03-06T07:06:00.000-08:00

4.3. perjantai

Juliana harjoittelee Jazzyn esittämistä. kuva: Sanna

Päivälenkin jälkeen Lähdimme Meirän halliin treenailemaan mm. näyttelykäyttäytymistä Millan (Papun om.), Julianan & Bertan sekä Sannan & Lotan kanssa.

Alussa kävimme vähän Agi radalla kokeilemassa putkea, A:ta , sekä joitaki esteitä. Hyvin Jazzy viellä muisti, mitä muistettavissa oli. Tarkoitus ei edelleenkään ole agia harrastaa lonkkatulosten takia, mutta käyn satunnaisesti virkistämässä Jazzyn muistia radalla.

Reenit oli taas melko näyttely treeni painoiset. Niin kuin oli tarkoituskin. Rarjoiteliin eri rotujen esittämistä koiran omistajan neuvojen mukaan.

Jazzy harjoitteli myös näyttelyboksissa hiljaa olemista. Se kun on päässyt jotenkin uupumaan.

Piilomainontaa..

2011-03-06T06:54:00.000-08:00

3.3. torstai

Päivällä lähdettiin kohti Mustin ja Mirrin uutta toimipistettä. Meille kaupan muutto kävi hyvin, sillä uuteen kauppaan on meiltä kävellen matkaa vajaa 15min sekä se sijaitsee Citymarketin vieressä.

Tarjouksena oli ruoan säilytyslaatikko, kun ruokaa osti yli 6kg. Pitihän tarjous käyä sitten lunastamassa. Ruokaa tarttui mukaan 15 kg edestä. Kesällä katsellaan sitten enemmän sitä ruoan vaihtoa. Mukaan tarttui myös ydinluu, sekä korvanpuhdistus nestettä + ilmais tavarat, teippiharja sekä näyteppussi. Jazzy tepasteli kaupassa tyynen rauhallisesti välillä tökäten jonkin alahyllyn purkin kumoon. Muutama myyjä tulinkin Jazzya moikkaamaan ja se sai muutaman ylimääräisen hiukopalan.

Viikon päästä onkin Reviiri (eläinlääkäri asemalla) hampaiden tarkastus ilman ajanvarausta, vain yhdellä eurolla. Siellä käymme jonon jatkona ja katsotaan tuota hammaskivi tilannetta. Sitä ei tällähetkellä näyttäisi olevan kuin kulmureissa. Hampaiden harjaus on tuottanut hieman tulosta. Tilaisuus tarkastukseen kun on, niin täytyyhän siellä käydä.

Toijala City

2011-03-06T06:36:00.000-08:00

2.3. keskiviikko

Jali teki parannuksen voinnissa ja oli taas kunnossa. Päätimme siis Jazzyn kanssa lähteä kohti Toijalaa. Kello 9.40 lähti Nokialta bussi kohti Tamperetta, johon noustiin. Jazzy päätti varata etummaisen penkin, joka olikin melko hyvä valinta, sillä lattia ei ollut siinä liukasta, toisinkuin muu bussin lattia. Vaikka bussilla olenkin Jazzyn kanssa ennen liikkunut aiheutti bussin äänekäs vilkku koirassa pään kääntelyä.

Kello oli jo lähemmäs puoli yksitoista, kun bussi oli (tampereen) keskustorilla. Matka jatkui kohti juna-asemaa. Matka oli erittäin kurainen. Asemalla odotettiin 35min verran ja ihmiset kävivät Jazzya paijaamassa ja kyselemässä sen trimmistä (mikä suuri yllätys). Junaan pääsimme hyvissä ajoin ja kuinka ollakkaan, koiran lippu oli kalliimpi kuin omani.

Juna oli perillä melkein ajoissa ja asemalla odottelikin jo Henna ja Jali. Jälleen näkeminen oli rimukas (niinkuin aina). Lähdimme kävelemään kohti lampea, jossa koirat pääsivätkin irti ja juoksemaan. Lämmintä riitti, koska pakkasta ei ollut ja aurinkokin paistoi lämpimästi. Kaksi koiraa auttoi kesän saapumisessa syömällä lunta minkä ehtivät. Koko päivä kuluikin melkein ulkoilun merkeissä. Iltasella tulikin äitini meidät kotiin hakemaan. Jazzy oli aivan väsähtänyt koko päivän riehuttuaan ja Jalin luita syötyään.

Turkin siistimistä ja turhia löpinöitä..

2011-03-06T06:16:00.001-08:00

1.3.2011 tiistaina:

Heti aamusta pääsi Jazzy eroon kuono karvoistaan ja koki kuonon kapenemisen ja jonkinlaisen näön parannuksen. Kyllä se alkaa jo geesiä muistuttamaan..ainakin turkiltaan, jos ei muualta.

Aamulla lähdettiin kaverin kanssa aamulenkille ja kamera tuli mukaan. Kuvailtua tuli muutamat kuvaset ja tässä kuvaa Jazzyn uudesta kuono lookista.

Tarkoitus oli lähteä Toijalaan moikkaamaan Hennaa ja Jalia, mutta Jalin kipeyden vuoksi odotamme huomiseen ja jos Jali on kunnossa, niin poikkeamme sinne.

Pesua ja Puunausta

2011-03-06T06:13:00.000-08:00

27.2.2011 sunnuntai:

Jipii, pesupäivä! Jazzy taisi kyllä olla aavistuksen erimieltä. Tarkoitus oli pestä Jazzy heti, kun pakkaset hieman laantuvat. Iltalenkin jälkeen oli siis kuono kohti alakertaa..tosin Jazzy oli erimieltä ja piiloutui nojatuoliemme taakse. Muutamalla rohkaisevalla sanalla se kömpi piilostaan ja sain sen johdatettua alakertaan. Samalla olisi uusi hiustenkuivaaja käytössä, edellisen rikkouduttua liekkien ja kipinöiden merkeissä (omassa käytössä tosin).

Pesu sujui suhtellisen nopsaan ja toimitus oli tehty jo 23.15. Eli aikaa n. 1,5 tuntia. Eli ei tämä uusi kuivaajakaan mitenkään erityisen tehokas ole. Vai olisiko Jazzyn turkin määrällä jotain osuutta aisiaa? Vieressä kuva pestystä ja föönatusta Jazzysta.

Sastamalan mätsäri 12.2.

2011-03-06T06:10:00.000-08:00

12.2. lauantai:

Pistäydyimme mätsärissä Sastamalassa. Aamu lähti käyntiin aamu lenkillä ja koiran harjaamisella. Lähdimme hyvissä ajoin kohti mätsäri paikkaa ja hyvä niin, sillä edessä hitaasti ajava bussi verottii aikaa melkoisesti.

Mätsäri paikalla oli tuttuja melkoisesti mm. Milla & Papu, Juliana & Betta yms. Halli oli melko pimeä, mutta siellä selvittiin. Ilmoittauduin JH:iin ja Isoihin aikuisiin Jazzyn kanssa. JH:ssa oli paljon tuttuja, vaikkain myös erittäin nuoria koiran esittäjiä. Kuviot olivat ympäri ja kolmio, joista suoriuduin hyvin ja Jazzy esiintyi iloisesti, vaikka halli olikin melkoisen viileä. Suoriuduimme 5 parhaan joukkoon, jonka jälkeen oli viellä liikettä ja seisomista. Tuomari tuli kiittämää mukana olosta ja sanoi, että tänään annetaan tilaa nuoremmille junnuilijoille, eikä esittämisessäni ollut kuulemma valittamista. Mukaan "lohdutuspalkintona" tuli geisha patukka ja koiralle keksejä. Jazzy sai runsaasti kiitoksia ja herkkua naamaan. Ilokseni Jazzy ei myöskään aristellut millään tapaa tuomaria, vaan antoi tuomarin tehdä työnsä rauhassa.

Isojen kehässä Jazzy tiesi jo, että miten tulisi käyttäytyä. Tuomari sai tutkia jazzyn tarkoituksella kovakouraisemmin ja tarkemmin. Koira tyytyväisenä seisoi paikallaan, kun sai herkkuja hipelöinnin johdosta, sehän neidille sopi hyvin! Parikehässä Jazzy sai PUNaisen nauhan. Parina oli jokseenkin melko nuori koira, joka ei viellä näyttely tapahtumiin ollut törmännyt. Nauhakehässä oli koiria normi määrä, verrattuna paikkakuntaan ja edellisiin saman järjestön järjestämiin mätsäreihin. Viidenneksi sijoittui aussie, neljäntenä Jazzy (portugeesi), kolmantena saksanpaimenkoira, toisena samojedi ja ensimmäisen paikan vei husky. Tuomari tuli kättelemään minua ja selitti, että koiran käyttäytymisessä ei ollut vikaa, mutta paremmin sijoittuneet koirat olivat rodullisesti hänelle enemmän mieleen. No, kaikki eivät rakasta puoliksi ajeltua karva kebabaa... Tyytyväinen olen Jazzyn käytökseen ja päivä sai mukavan päätöksen.

Natsi lempi puuhissaan..

2011-01-29T09:49:00.000-08:00

Torstai:

Jazzyn osalta aamupäivä oli erittäin rauhallinen. Päivällä harjoiteltiin hieman sivulletuloa, aivan aktivointi puuhissa vain. Aikaisemmin kun olenkin jo kertonut, ettemme aivan TOKOlle lämminneet.

Samaan aikaan, kun edellistä viestiä kirjoitin, vetäisi Jazzy kitusiinsa foliovuuallisen mokkapaloja, eikä se vuokaakaan rauhaan jättänyt. Nimittäin todistusaineistoa tapahtuneesta löytyi vain muutaman folion palasen verran. Pikkuveli nukkui sikeästi tapauksen aikana. No, jäin sitten alakerran sohvalle nukkumaan kaikesta huolimatta. Jazzy tuli iloisesti valloittamaan jalkopään nukkuen ketarat pystyssä. Pihalle se ei ollut lähdössä.

Perjantai:

Aaamulla kaikki oli niinkuin illallakin, eli moinen syöpöttely ei
Jazzyn kohtaloksi käynyt, mikä nyt ei suuri ihme ole, kun koira on moinen suur syöppö, joka ei erota mokkapalaa foliosta. Pidentyneellä otsatukalla osuutta asiaan..ken tietää?

Itse olen muutaman päivän potenut flunssaa ja kurkkukipua, joten koulu jäi väliin tältä päivältä. Aamulenkin jälkeen olikin hyvä käydä kadulla ottamassa muutama kuva ihanassa auringonpaisteessa.

Lauantai:

Tarkoitus olisi ollut Toijalaan tänään lähteä, mutta kuumetta itselläni vähän oli, sekä aiemmat oireet, eli kurkkukipu ja nuha. Jälkitauteja tähän päälle ei tarvita, joten jätin reissun väliin. Eiköhän me kumminkin lähiaikona sinne päästä.

Muutaman kuukauden verran olen jo uutta trimmeriä katsellut, edellisen Moserin koneen rikkouduttua. Alunperin Katariina Jazzyn trimmasi, mutta Jazzyn siirryttyä omistukseeni olen sen itse trimmannut, joten tarkoitus oli ostaa alussa suht halpa kone, joka toimisi siihen asti, että parempi sattuu kohdalle..noh..niin ei aivan käynyt. Tasan vuoden se toimi ja takuuta oli saman verran. Yhtenä kertana trimmerin pitämä ääni oli niin hirveä, ettei samassa huoneessa kapistuksen kanssa voinut olla. Jazzy alkaa ulvomaan sen käynnistyessä..ei hyvä! Iltapäivällä isäni heitti syliini koirille tarkoitetun trimmerin..tutkailin sitä hetken ja hintalapussa luki sen maksaneen 17€, Lidlin leimahan siinä oli kyljessä. No, jos tällä muutama kuukausi pärjättäisiin. Siihen asti, että se "unelma" trimmeri tulisi tarjoukseen jälleen.

Pakkohan sitä trimmeriä oli mennä kokeilemaan, olihan edellisestä trimmaus kerrasta aikaa jo miltei pari kuukautta ja Jazzyn pepppu oli jo järkyttävän näköinen. Merkiltään trimmeri on Zoofari, leikkuukampoja on neljä ja takuuta luvataan huimat 3 vuotta.

Käteen se oli hyvä ja muotoilukin oli miellyttävä, mitänyt on/off painike saisi olla löysempi. Käytössä se ei pidä juurikaan ääntä, ellei pientä hurinaa lasketa. Ehdottomasti äänellisesti miellyttävämpi kuin Moserin kone parhaimpina päivinään. Myös trimmausjälki on hyvä ja terät paremmat, kuin Moserissa. Myös Leikkuukammat todella toimivat..samaa ei voinut Moserista sanoa. Kone ei myöskään lämpiä juurikaan, vaikka sitä suhteellisen kauan päällä pidinkin, kun sen niksejä testailin. Jaa-ha. Tästä tulikin tuote vertailu..no lyhykäisyydessän konetta suosittelen, jos olet samassa tilanteessa, kuin minä, eli vanha kone rikkoutuu ja välille tarvitaan suhteellisen edullinen ja hyvä kone. Kone jätti turkin siistimmäksi kuin edeltäjänsä, vaikka varastossa trimmaaminen koituikin joidenkin karvojen kohtaloksi ja "läikkiä" reidentaakse tulikin.

Tylsyyden partaalla alennuin tarkistamaan myös Jazzyn karvatilanteen. Turkkia on tällä hetkellä paikasta riippuen 12-13 cm. Eli hyvässä tilanteessa ollaan, turkkihan on kasvanut nyt tasan 8 kuukautta.

Näin tälläkertaa, koitan taas mahdollisimman pian tulla kertomaan uusimpia kuulumisia!

Tv: Katriina ja Jazzy

Ruusuisia päiviä..

2011-01-27T07:38:00.000-08:00

..kuin otiskko kertookin, on tämä kuukausi mennyt hyvinkin leppoisissa merkeissä.

Viikolla Jazzy on harjoitellut esineiden suussa pitämistä. Puun kappaleesta likkeelle lähdimme vain ihan kosketus merkeissä ja niin siinä kävi että taidon nimeksi jäikin "kosketa", vaikka Jazzy kappaleen suuhunsa rohmuaakin kita auki ja päästää irti käskystä. Tässä olikin mainio aihe kuvalle ja äidin maljakosta lainattiin hieman ruusua somisteeksi. Muutama kuva tuli napattua ja tässä niistä onnistunein.

Operaationa on myöskin ollut ruuan vaihto Royal Caninista -> Golden Eagleen, mutta eipä erikoisemmin tuo testi päättynyt. Parin viikon verran lisättiin uutta ruokaa vähitellen, mutta Jazzyn suoli ei aivan samaan tapaan käynytkään, kuin RC:ssä. Pihalle oli pakko päästä jopa pari kertaa yössä. Nyt ei aivan otollinen aika yö heräämisille ole, joten päätettiin lykätä seuraavaan lomaan tuo ruuan vaihto. Saa nähdä onnistaako silloin paremmin. Eihän uusi ruoka tietenkään heti mahalle sovi, mutta viimeistään hiihtolomalla kokeilemme vaihtoa uudelleen.

Lauantaina olisi tarkoitus lähteä moikkaamaan Hennaa ja Jali-shelttiä Toijalaan. Saa Jazzy taas syyn leikkiä.
Täällä päin, kun ei erikoisemmin ole koiria joiden kanssa Jazzy leikkisi, lukuun ottamatta Berttaa ja Papua. Vika ei kylläkään Jazzyssa ole, vaan muissa koirissa, joko ollaan nössäjä tai provosoivia. Lisää kuulumisia taidan kirjoittaa sitten Toijalan reissusta, siihen asti näkemiin!

Tv: Katriina ja Jazzy

Uusi vuosi ja uudet kujeet!

2011-01-14T08:39:00.000-08:00

...myös uuden blogin muodossa.

Uusi blogi tuli tehtyä tänne, sillä aloin tympiintymään blogit.fi sivuston hitaaseen palvelimeen. Tämä vaikuttaisi huomattavasti myös helpommalta! Ehkä tulee myös tekstiä useammin kirjoitettua (?).

Uutta vuotta vietimme Visudelellä (papallani) ja Jazzy ei siellä ollessaan hihnaa nähnytkään. Onhan paikka sentään "maalla" ja järven rannalla. Lenkkeilytys hoitui kätevästi vapaana jäällä ja luoksetuloa tuli myös hiottua. Tähän aikaan vuodesta uinti ei tietenkään onnistunut, mutta syöksyilyt lumen peittämälle jäälle sitäkin paremmin.

Jazzyn uusi vuosi sujui tavalliseen tapaan (kirjaimellisesti). Aamulla lähdettiin jäälle tunniksi ja kamera tuli tietenkin mukaan. Iltaa kohden alkoi jo raketin pauketta kuulumaan, mutta Jazzy ei niistä välittänyt, vaan nukkui tyynen rauhallisesti. Yhdentoista aikaan olikin rantaan lähtö ja rakettejen paukuttelua. Jazzy pääsi ranta paviljionkiin, jossa melutaso oli pienempi. Siellä se vietti aikaa Kapu (fieldspanielin) kanssa, tosin Jazzy keskittyi vaan Kapun rauhoittamiseen. Molemmat rauhoittuivat pienen hetken myötä. Tosin Jazzya alkoi jo raketeista syntynyt melu pännimään ja ulvominen alkoi. Veinkin neidin sitten sisälle Pörri (harmaanorjanhirvi
koiran) seuraksi. Puolisen tuntia viellä raketteja paukuteltiin ja sisälle päin lähdin melko aikaisessa vaiheessa, sillä aamulla aikaisin hautajaisiinlähtö ei ainakaan tasapainottanut uni rytmiäni. Sisällä odottiki iloinen
Jazzy ja lattialla oleva paahtoleipä pussi. Se oli siis tavalliseen tapaansatyhjentänyt kaiken pöydällä oleen ruoan sillä aikaa, kun muut olivat ulkona. saman teon se teki viimekin uutena vuotena. Tälläkään kertaa ei maha vetänyt kuperkeikkoja.

Ihmetystä Jazzyn päivään toi myös peuran pää, joka oltiin laitettu katolle suojaan Jazzyn kaltaisilta elukoilta. Ensin nuuhkittiin, sitten noustiin seinää vasten ja lopuksi haukuttiin ja ulvottiin. Sama tapahtui muutamaan kertaan ja pää tuotiin näytille matalemmalle. Kiinnostuksesta ei ollut puutetta, sillä Jazzy koitti hampaillaan tarttua sen korvasta...ilman tulosta tosin.

TV: Katriina ja Jazzy